Alapuolella olevassa kuvassa Orvari ja Paukku katsoo uteliaana uutta hevostamme "Kostia" joka vietiin viereiseen hakaan tutustumaan uusiin hajuihin.

Orvarin ja Kostin yhteensaattamisessa ei ollut mitään ongelmia, niin nöyrä kun tuo Orvari onkin ( ei halua kenellekkään mitään pahaa ). Joten nuo kaksi hevosta laitettiinkin hyvin pian samaan hakaan tutustumaan toisiinsa.

Meille Kosti tullessaan joutui vähäsen ottamaan yhteen Wili vanhuksen kanssa joka ei aivan heti halunnut laumajohtajuuttaan nuorelle pojalle luovuttaa. Aluksi annettiin ruunapoikien tutustua joitakin päiviä lanka välissä, tämä jotta välttyisimme ruhjeista.

Alla kuva sarja jossa ruunapojat hieman kamppailivat asemastaan keskenään jossa Kosti kylläkiin sai johtajuuden täysin itselleen alle kahdessa viikossa.

Kunnon tappelua pojat ei oikein edes saanut aikaiseksi, pientä kokeilua puolin ja toisin vain.

Alla pojat jo rauhoittunut, ainostaan pientä vinkumista toisilleen enää.

Koko valtataistelu loppujen lopuksi aika lievin vammoin, pieniä puremajälkiä siellä täällä molemmissa hevosissa ja Kostilla tietystikin puikkoluu poikki joka käytiin kirurgisin toimenpidein poistamassa ja sen jälkeen pientä sairaslomaa jotta toipuisi leikkauksesta.

Koska hevoset meillä on jatkuvasti silmiemme alla, tulee päivittäin seurattua myös heidän arkiaskareitaan. Kuten muuallakin on tullut jo kerrottua olisi hevosten kannalta hyvä jos niillä olisi enempi hevosia samassa laumassa, se näkyi aika selvästi kun niitä meidänkin pihassa oli neljä. Kuitenkin täytyy sanoa että vaikka meidän hevoset nykyisin laiduntavat kahdestaan niin he tulevat toistensa kanssa hyvin toimeen. Ongelmia tietystikin on mikäli toinen hevosista viedään joksikin aikaa pois, silloin tarvittaisiin toista ystävää lohduttamaan.

Orvari ja Kosti leikkivät toistensa kanssa aika paljonkin päivittäin, tuossa yläpuolella kuva missä pojat oikein vauhdissa. Aika selväksi on ainakin minulle tullut että hevosella tulisi aina olla toinen hevonen kaverinaan, koska tuskin näitä yläpuolella olevia leikkejä lampaan kanssa pystyisi harrastamaan vaikka siitä muuten seuraa olisikin. Kyllä voi sanoa että " ruunat on ruunia ".

Leikin päätteeksi on aika hyvä ottaa pieni levähdystauko ennenkuin alkaa puuhata seuraavia juttuja. Vielä joutuu ruunapojat tottumaan heinättömään hakaan ennenkuin kevät saa viereiset haat vihreäksi ja nykyinen saadaan kääntää uutta heinää varten.