Hevosen pakoreaktio!

Hevosen pakoon ryntääminen ei ole merkki hevosen itseppäisyydestä taikka tyhmästä käyttäytymisestä, vaan yksinkertaisesti on kyse hevosen synnynnäisestä muistista ristiriitaan ja pelkotilanteeseen reagoimisesta. Hevonen ei tiedä etukäteen aiheuttamaansa tilannetta koska ei suunnittele tilanteen tulemista, vaan pelko taikka huoli saa aikaiseksi elimistön valmiustilan nousemisen, joka saa aikaiseksi pakovalmiuden hevoselle. Taipumus sekä valmius pakoon säilyy hevosella vaikka hevosjalostusta harjoitellaan sukupolvesta toiseen, koska kyseinen ominaisuus on aikanaan ollut niin elintärkeää hevoselle että yksikään yksilö ei ole voinut selvitä hengissä ilman tätä ominaisuutta. Pakoreaktion voimakkuus voi vaihdella sekä perinnöllisesti että opitusti, tämän takia jokainen hevonen käyttäytyy hyvin yksilöllisesti riippuen siitä minkälaiset perintötekijät sekä mitkä ovat opitut asiat hevosen matkalla aikuiseksi yksilöksi. Esimerkiksi hevosen oma emä voi vahvistaa pakoreaktiota opettamalle varsaansa pakenemaan huolestuttavissa tilanteissa, vaikka kyse ei olisikaan mistään huolestuttavasta asiasta ihmisen silmin katsottuna. Ihminen voi myös vahvistaa tätä luontaista pakoreaktiota esim. "hätyyttämällä hevosta ulos laitumelle ja sieltä pois käsiä taputtamalla". Pakoreaktion vahvuus vaihtelee hevosten kesken, toisilla se ilmenee lievempänä kun taas toisilla erittäin voimakkaana. Stressitason kohottaminen vaikuttaa myös hevosen pakoreaktioon. Oma hevoseni oli aluksi äärettömän herkkä altistumaan pakoreaktiolle, järjestelmällisesti työskentelemällä olen saanut hevoseni suhtautumaan tilanteisiin askel askeleelta rauhallisemmin. Itse olen pyrkinyt siihen että läsnäolollani voin vaikuttaa hevosen stressitilan laskemiseen ja saada hevonen kiihtymistilanteessa rauhalliseksi jolloin myös pakotilanteen todennäköisyys pienenee ja lopulta häipyy kokonaan.

Pakoreaktiosta kirjoitin tänne "Juttuja"- osiolle tarkoituksella ensimmäiseksi, koska kyse on ehkä vaikeimmasta luonteenpiirteestä jonka kanssa hevosenkouluttaja joutuu tekemisiin kouluttaessaan hevostaan. Vaikein se on siksi että pakoreaktio on hevosen perimätietona mukana miljoonien vuosien takaa jolla se on selvinnyt elossa tähän päivään saakka.

Jotta ymmärtäisi paremmin miten tuo pakoreaktio toimii, ja miksi juuri hevosen rauhoittaminen ja sille järjestelmällisesti opettaminen pelosta/huolestumisesta pois on turvallisin tie, olen alle laittanut vielä esimerkin siitä miten ihmisellä on vastaavia luontaisia piirteitä kuten hevosilla.

"Pelon tarkoituksena on ollut ihmisen kehityshistorian aikana auttaa ihmistä selviytymään olemassaolon taistelussa ympäristössä, joka on ollut täynnä vaaroja. Pelon tunne onkin ollut merkittävä ihmisen suojautumisen ja eloonjäämisen kannalta – pelko on arvokas itsesäilytysmekanismin osa. Pelon tehtävänä on mm. auttaa ennakoimaan vaaraa ja valitsemaan taistelu- tai pakoreaktio. Kun lapsi ajattelee pelottavia ajatuksia, pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän lapsen sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelästyessään lapsi voi itkeä, täristä, juosta pakoon, piiloutua ja etsiä turvaa tutusta aikuisesta".
Pelkäävä lapsi kaipaa aikuisen kokemusta, turvaa ja vastakaikua tunteiden ilmaisulleen. Kun lapsi saa jakaa vaikean tunteensa vanhemman kanssa, ja aikuinen auttaa häntä sen kohtaamisessa ja käsittelyssä, lapsi oppii vähitellen omia tapoja hallita suuria tunteitaan: ”Minulla ei ole mitään hätää. Kaikki sujuu hyvin.”

Tässä yläpuolella tuli varmaankin samalla selitys käsitteelle, jossa usein verrataan hevosen koulutusta lapsen kasvattamisen kanssa.